Seuran säännöt
1 § YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA -PIIRI
- Yhdistyksen nimi: Lapin Metsästyshoito- ja Ampumaseura ry
- Kotipaikka: RaumaKaupunki/kunta: Rauma Länsi-Suomen läänissä.
- Yhdistys on perustettu tammikuun 31p:nä 1925ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.
- Seuran kieli on suomi.
- Seura on Suomen metsästäjäliiton Satakunnanpiiri ry:n jäsen.
- Piirin jäsenenä seura noudattaa piirin sääntöjä ja määräyksiä.
2§ SEURAN TARKOITUS
Seuran tarkoituksena on harjoittaa
- järkiperäistä metsästystä
- riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa
- metsästysampumaurheilua ja
- kenneltoimintaa.
3§ SEURAN TOIMINTAMUODOT
Tarkoitustaan seura toteuttaa
- hankkimalla käyttöönsä metsästysalueita
- suorittamalla riistanhoitotöitä
- valvomalla metsästysalueillaan tapahtuvaa metsästystä
- seuraamalla toimialueensa riistatilannetta
- huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista
- kouluttamalla jäseniään
- järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa
- edistämällä metsästyskoiratoimintaa
- nuorisotoimintaa
- seura voi omistaa kiinteistöjä ja maa alueita.
4 § SEURAN JÄSENET
Seuran varsinaiseksi, ampuma- tai koejäseneksi johtokunta voi hyväksyä henkilön, joka täyttää alla mainitut jäsenkriteerit ja sitoutuu noudattamaan seuran, metsästäjäliiton satakunnan piiri ry:n ja metsästäjäinkeskusjärjestön sääntöjä ja päätöksiä.
Seuran varsinaiseksi, ampuma- tai koejäseneksi voi hakea entisen Lapin kunnan alueella vakituisesti asuva henkilö, maanomistajajäseneksi voi hakea henkilö joka on seuralle vuokratun vähintään 10 ha olevan maa alan omistava henkilö, maanomistajajäseneksi voi myös hakea 10 ha tai yli vuokratun alueen omistajan puoliso/avopuoliso ja hänen ensimmäisessä alenevassa polvessa olevat jälkeläiset.
Ampujajäsen voi edustaa seuraa suomen metsästäjäliiton ja metsästäjäinkeskusjärjestön kilpailuissa. Koejäsenyys kestää enintään 3 vuotta, jonka kuluessa johtokunnan on päätettävä koejäsenen hylkäämistä tai hyväksymistä seuran varsinaiseksi jäseneksi.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenten arvo on elinikäinen.
Kannattavaksi henkilöjäseneksi seuran johtokunta voi hyväksyä yksityisen henkilön ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla henkilö- tai yhteisöjäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
5§ JÄSENEN VELVOITTEET JA MAKSUT
Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun ja heinäkuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran talvikokous vuosittain määrää.Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua eikä hänellä ole äänioikeutta. Muutoin koejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisellakin jäsenellä paitsi, että koejäsen voi metsästää ainoastaan varsinaisen jäsenen ohjauksessa ja että koejäsenen hirvieläinjahtiin osallistumisesta päättää seuran johtokunta.
Maanomistajajäsen, joka metsästysvuokrasopimuksella vastikkeetta luovuttaa seuralle omistamansa kooltaan vähintään 10 ha käsittävän tilan metsästysoikeuden, vapautetaan jäsen- ja liittymämaksuista, niin kauan kuin tällainen vuokrasopimus on voimassa. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksuista ja mahdollisesti päätettävistä riistanhoitovelvoitteista.Kannattavilta henkilö- tai yhteisöjäseniltä ei peritä liittymismaksua, eikä heillä ole riistanhoitovelvoitetta.Vuotuinen tai kertakaikkinen kannattajajäsenmaksu määrätään vuosittain erikseen yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen osalta seuran talvikokouksessa.
Riistanhoito- ja ilmoitusvelvoite
Jäsen on myös velvollinen 1) suorittamaan riistanhoitotyötä vähintään seuran talvikokouksen vuosittain vahvistaman riistanhoitovelvoitteen edellyttämän määrän verran ja pitämään luetteloa kaikista suorittamistaan riistanhoitotoimenpiteistä sekä pyytämästään riistasta sekä 2) tekemään näistä vuosittain ilmoituksen seuran johtokunnalle tai seuran riistanhoitotoimikunnalle.
6 § SEURASTA EROAMINEN
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. koe, varsinainen ja ampujajäsen menettää jäsenyytensä muuttaessa pois entisen Lapin kunnan alueelta. Johtokunnalla on oikeus erityisen painavista syistä, myös jatkaa jäsenyyttä henkilön omasta hakemuksesta, jos 2/3 johtokunnasta kannattaa jäsenyyttä muutosta huolimatta.
7 § SEURASTA EROTTAMINEN
Seuran johtokunta voi erottaa jäsenen, joka1) laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen;2) toimii seuran sääntöjen tai hyvien metsästystapojen vastaisesti;3) rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä;4) toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti tai5) irtisanoo omistamien maiden vuokrasopimuksen.Ennen päätöksentekoa johtokunnan on varattava asianosaiselle jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen. Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava tiedoksi kirjallisesti seuran johtokunnalle 30 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä po. päivää lukuun ottamatta. Ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulee erottamispäätös voimaan heti määräajan päätyttyä. Muussa tapauksessa jäsen katsotaan erotetuksi vasta sitten, kun seuran kokous on vahvistanut erottamispäätöksen. Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsenyytensä lakkaamista hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.
8 § SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään tammi-helmikuussa ja kesäkokous heinä-elokuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta.Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ennen kokousta. Kokouskutsu ilmoitetaan Länsi-Suomi nimisessä sanomalehdessä julkaistulla kokouskutsulla.
9 § TALVIKOKOUSASIAT
Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;
- todetaan kokouksen laillisuus;
- hyväksytään työjärjestys;
- esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta;
- päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille;
- toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan vaali;
- toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten tilalle;
- toimitetaan kahden tilintarkastajan ja heidän henkilökohtaisen varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle;
- vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten.
- päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta, kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta;
- vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio. sekä päätetään seuran metsästyksenvartijoiden ja muiden toimihenkilöiden palkkion määräämisestä;
- valitaan tarpeelliset jaostot ja toimikunnat;
- käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset, milloin seuran jäsen on sääntöjen 7 §:n mukaan saattanut erottamisensa seuran kokouksen ratkaistavaksi;
- valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä piirikokouksiin;
- päätetään, miten riistahoitoyhdistyksen kokouksesta poissa olevia metsästysseuran jäseniä edustetaan;
- käsitellään muut johtokunnan tai seuran jäsenten johtokunnalle vähintään kolme viikkoa ennen talvikokousta kirjallisesti esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat;
- päätetään kokouksen Suomen metsästäjäliiton Satakunnan piirille, sekä toimialueen riistanhoitoyhdistykselle tehtävistä esityksistä;
- keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.
10 § KESÄKOKOUSASIAT
Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista kokouskutsussa mainituista asioista.
11 § SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS
Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai johtokunta katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran johtokunnalle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8 §:ssä on määrätty.
12 § PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN
Seuran, sen johtokunnan, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjan on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.
13 § SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS
Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. Jokaisella kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenellä, maanomistajajäsenellä ja varsinaisellajäsenellä, koe, kannattavia ja ampumajäsenillä lukuun ottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.
14 § SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI
Seuran tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Johtokunnan tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen talvikokousta. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa johtokunnalle viimeistään kaksi viikkoa ennen talvikokousta.
15 § SEURAN JOHTOKUNTA JA SEN EROVUOROISUUS
Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa talvikokouksen valitsema johtokunta. Johtokuntaan kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kolmeksi vuodeksi valitut 9 jäsentä. Johtokunnan jäsenistä on vuosittain erovuorossa kolme. Kahdella ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella kolme johtokunnan jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikautta estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Johtokunta valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja rahastonhoitajan, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi, tai kun puolet johtokunnan jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.
16 § PÄÄTÖSVALTAISUUS
Johtokunta on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.
17 § SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT
Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri kukin erikseen.
18 § JOHTOKUNNAN TEHTÄVÄT
Johtokunnan tehtävänä on erityisesti
- toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti;
- olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti;
- suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti;
- vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan;
- vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta;
- vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista;
- toimittaa riistanhoitoyhdistykselle ja piireille pyydetyt toimintatiedot;
- nimetä edustajat Suomen Metsästäjäliiton satakunnan piiri ry: kokouksiin ja riistanhoitoyhdistyksen kokouksiin, ellei seuran talvikokous ole asiasta jo päättänyt;
- vastata seuran kokousten antamista velvoitteista;
- pitää seuran jäsenluetteloa;
- hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta;
- hoitaa seuran tiedotustoimintaa;
- hyväksyä ja erottaa jäsenet;
- valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt;
- päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista;
- tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset sekä
- ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii;
19 § SEURAN METSÄSTYSSÄÄNNÖT JA HIRVIELÄINTEN JAHTISÄÄNNÖT
Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt ja näihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran kokouksissa.
20 § SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA
Jos seura puretaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseoyhdistys – Jaktmuseiföreningen i Finland ry:lle(Suomen metsästysmuseo). Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Suomen metsästäjäliiton, Satakunnan piiri ry: ja toimialueen riistanhoitoyhdistykselle.
21 § MUUTA
Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.