Lapin Metsästyshoito- ja Ampumaseura ry

Seuran esittely

Lapin Metsästyshoito- ja Ampumaseura ry perustettiin 1925

Lapin Metsästyshoito- ja Ampumaseura ry. on perustettu tammikuun 31. päivänä 1925. Alkuunpanevana voimana ja sittemmin seuran puheenjohtajana lähes kolmenkymmenen vuoden aikana toimi liikemies Kosti Harald Hollmen. Aluksi seuraan kuului metsästäjiä Lapista ja Hinnerjoelta, mutta aikojen kuluessa seurasta erkani ensin hinnerjokilaiset ja sitten ruonalaiset ja kivikyläläiset metsästäjät perustaen kukin oman seuransa.

Jäseniä jo yli 300

Tällä hetkellä seurallamme on metsästysmaita vuokralla n. 16000 ha ja jäseniä on 339. Jäsenkunnasta on alle 35 vuotiaita runsas neljännes eli emme ole missään nimessä mikään ukkoutunut porukka. Nuoria tosin mahtuu lisää seuraan ja heidän mukaantuloaan on helpotettu mm. maksuihin liittyvin toimenpitein. Syksyisin hirvieläinjahtiin osallistuu vajaa seitsemän kymmentä henkilöä. Pienpetometsästyksellä on oma vankkumaton kannattajakuntansa ja sitä kasvattaa talvisin järjestetyt yleiset kettujahdit, joihin on ollut osallistujia ympäri Satakuntaa.

Välttävät vesilinnustusmahdollisuudet

Vesilinnustusmahdollisuudet Lapissa ovat välttävät johtuen vähäisistä vesistöistä ja niiden sijainnista asutuksen läheisyydessä.

Toimivaa riistanruokintaa

Riistan ruokintaa seurassa harrastetaan lähes kiitettävästi ja se kohdistuu pääasiassa pienten hirvieläinten ruokintapaikkojen ja riistapeltojen ylläpitoon.

Ammunta vahva osa seuran toimintaa

Seuran toimintaan on kautta aikain jo nimenkin mukaan kuulunut ammunta. Kuljulla ampumarata, jossa on mahdollisuus harrastaa hirvi-, luodikko-, pienoishirvi- ja metsästyshaulikkoammuntaa.

Metsästysmaja ampumaradalla

Ampumaradalla on maja, joka toimii ampumakilpailuissa kahviona, muulloin kokouspaikkana myös muille kuin jäsenistölle sekä usein koirakokeiden keskuspaikkana.

Yleistä hallinnosta

Seuran ylintä päätösvaltaa käyttää seuran yleinen kokous. Näitä järjestetään vuosittain vähintään kaksi. Tammikuussa vuosikokous, jossa käsitellään mennyt vuosi sekä laaditaan suunnitelmat tulevalle vuodelle.

Lisäksi siellä päätetään seuran puheenjohtaja ja hallituksen kokoonpano. Liittymis- ym. maksut päätetään myös sekä valitaan tarpeelliset toimikunnat ja virkamiehet. Uudet jäsenet valitaan pääsääntöisesti vuosikokouksessa.
Kesäkokous pidetään yleensä elokuun alussa.

Siinä päätetään jäsenten ja heidän vieraittensa oikeudesta harjoittaa metsästystä tulevana metsästyskautena. Myös mahdolliset rauhoitukset ja muut rajoitukset päätetään tällöin.

Kesäkokouksen yhteydessä pidetään usein myös hirvieläinkokous, jossa päätetään hirvieläinten metsästykseen liittyvät asiat.

Toimeenpanovaltaa seurassa käyttää johtokunta, johon kuuluu seuran puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä. Johtokunta hoitaa seuran juoksevat sekä muut mahdolliset yleisen kokouksen päätösten mukaiset asiat.